08.03. Kasvukuvat 26.12. Etusivun laitoin uusiksi. 7.12. Tulokset Tampereen ryhmiksestä. 14.11. Kävin vaihtamassa vieraskirjan, kun ei tuo shinybooks suostu yhteistyöhön. 23.8. Kuulumisia. 11.8. Kuulumisia. Näyttelytulos Teklalle (Hipun kuulumisissa). Teklalle, Nitrolle ja Leeville mätsäritulos. 16.6. Teklan mätsäritulos ja kuulumisia. 5.6. Kuvia ja kuulumisia. 23.5. Kuulumisia. Mätsäritulos Teklalle. 27.4. Kuulumisia. Kasvukuvat Nitrolle ja Teklalle. Muutama tapahtuma kalenteriin.
| Virallinen nimi | Oitavo |
| Kutsuma nimi | Nitro |
| Rotu | Portugalinvesikoira |
| Sukupuoli | Uros |
| Rekisterinumero | FIN13258/06 |
| Syntynyt | 04.01.2006 (3 vuotta) |
| Väri | Musta valkoisin merkein |
| Säkä | 53cm |
| Paino | 25,3 kg (7.12.2007) |
| Kasvattaja | Janika Vanhatalo, Kankaanpää, Linkki |
| Omistaja | Milla Syvänen, Vesilahti |
| Lonkat | D/D |
| Silmät | Ei HC-, PRA- tai RD-muutoksia |
| OptiGen | ei vielä tutkittu |
| Polvet | ei vielä tutkittu |
| Kyynär | 0/0 |
Tulet kotiin. Koirasi heittäytyy syliisi. "Missä olet ollut? Olet ollut poissa niin kauan...
Rakastan sinua, rakastan sinua rakastan sinua.
Mitäs tässä laukussa on? Jotain minulle?
Oi, saisinko nuolla korvaasi. Voisinko pureskella hansikkaitasi.
Olet KOTONA!"
[Pam Brown]
Muistan kun joskus muinoin Leevin kanssa näyttelykehien vierellä pyörimme aikoinaan. Portugalinvesikoirat olivat useasti ennen tai jälkeen lagottojen samassa kehässä, joten niitä pyöri aina siinä lähettyvillä. Muistan kuinka aina katselin niitä nenääni nyrpistellen, että kuinka kamalan näkösiä ne onkaan trimmauksineen! ja muistelisinpa sanoneenikin, että "Mä en ikinä ottaisi tuon näköstä koiraa!". Mutta kuinkas kävikään. Näyttelyissä kun käytiin niin rupesi portugeesikin jo näyttämään mielenkiintoiselta ja sitten ihan hauskalta ja sitten ne olikin jo vallan ihania otuksia! Rupesin tutkimaan portugeesin luonnetta ja turkinhoitoa tarkemmin netin ja erillaisten koirakirjojen kautta. Oltuani yhteydessä moniin kasvattajiin ja saatuani tietoa tästä ihanasta rodusta päätin että tämmösen minä haluan ja rupesin tutkimaan pentuetilannetta! Vesikoirat ry:n sivuilla ei sillähetkellä ollut oikein sopivaa pentuetta suunnitteilla ja sattumalta kun google haulla tutkin portugeeseja eteeni sattui sivu jolla oli suunnitteilla pentue kevääksi 2006. Ikinä ei saa sanoa "ei ikinä" niin siinä vaan lävi että nyt minulla on oma tuollainen hassunnäköinen koira, enkä pois vaihtaisi! Saapa nähdä jos sille kaverinkin ottaa joskus parin kolmen vuoden päästä... Nitro oli jo pienestäpitäen varsin siisti pentu. Kun Nitro tuli meille vihdoin se onnistui olemaan tekemättä asioita sisälle reilun viikon ajan! Ellei nyt lasketa mukaan sitä ensimmäistä aamua, jona se päästi pissat sänkyyni, kun en älynnyt viedä sitä heti pihalle vaan rupesin vaihtamaan vaatteita! Tuon reilun viikon jälkeen rupesi sattumaan muutamia satunnaisia vahinkoja sisällekkin, mutta jo 3kk:n iässä se oli täysin sisäsiisti. Nitro oli pitkään kamala hotko ruuan suhteen. Ruoka-annokset hujahtivat hetkessä pureksimatta kurkusta alas ja sitten jo rynnittiinkin toisen koiran kippoa tyhjentämään. Tuntui että sillä oli varsin pohjaton vatsa! Vasta nyt 8kk:n iässä se on rauhoittanut syömistahtiaan ja jopa ruvennyt jättämään kippoon aina muutaman papanan. Nyt kampaaminen ja trimmaus sujuu jo hyvin, mutta voi luoja kun sitä pentuaikaa muistelee. Nostin Nitron aina kerran päivässä kammattavaksi pöydälle, mutta yksin siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Nitro kiemursi ja vängersi ja istui ja meni makaamaan ja puri kampaa ja minua ja kaikkea mihin kiinni sai! Lopulta oli pakko pyytää äitiä pitämään Nitro seisomassa, että saisin edes muutaman vedon vetäistyä sen ollessa nätisti, jotta saisin antaa palkan. Kyllä lisäkädet olivatkin tarpeeseen. Lopulta sitten rupesin pärjäämään yksikseni, kun Nitro hoksasi jutun juonen. Eläinlääkärikin kehui kuinka kauniisti Nitro osaa pöydällä olla. Nitroa jouduttiin kiikuttamaan pentuaikana moneen otteeseen eläinlääkärillä. Nitro ontui ja lepäämisen jälkeen oli kovin kankea, eikä silloin varsinkaan pystynyt astumaan oikealle takajalalleen. Nitron jalka kuvautettiin ja ontuminen johtuikin kasvukivuista. Nitro sai lääkekuurin ja lopulta sekin vaiva poistui kuvioista. Seisomisen opettelemisessa oli vähän sama ongelma kuin harjaamisessa, mutta siinä pärjäsin kuitenkin yksin. Muistan kuinka ajattelin että "ei tätä saa ikinä seisomaan nätisti!", mutta nyt Nitro seisoo kuin tatti, enkä muista olisiko seisomista koskaan lopetettu siihen että Nitro ei olisi jaksanut enään seistä ja olisi ruvennut vängertämään! Äitikin sitä aina jaksaa kummastella kuinka noinkin vilkas tyyppi kuin Nitro jaksaa keskittyä ja rauhottua siihen seisomistilanteeseen. En kyllä itsekkään tajua miten se oikein onnistuu siinä ja miten sen oikein sain sen hoksaamaan sen noin hyvin. Nitro on vilkas kaveri, mutta kummallisesti se osaa käyttäytyä julkisilla paikoilla. Niin rauhallinen kun Nitro osaakin olla niin sillä löytyy myös kamalasti energiaa purettavaksi. Nitro kyllä keksi omaa kivaa tekemistä yksinollessaan. Monet kengät on kaluttu, keittiöstä ja äidin makuuhuoneesta lattiaa revitty, äidin makuuhuoneesta ja olkkarista on myös revitty monista kohdista tapettia oikein kunnolla pois! Nitro on myös kova lukemaan kaikenmaailman lehtiä ja kirjoja, onneksi se ei ole vielä saanut hampaisiinsa kirjaston kirjoja. Niin ja menihän siinä muutamaan kertaan äidin blussa korttikin käsittelyyn. Nitron kanssa alettiin käymään toko:ssa syksyllä 2006. Nitro tekee siellä innolla kaikkia liikkeitä, eikä sitä häiritse juur ollenkaan toiset koirat siellä. Koko kesän Nitro myös kulki mukana Leevin agility treeneissä ja pääsi välillä kokeilemaan putkea, keppejä, pussia ja muita tämmöisiä ei hyppy esteitä. Ehkä mekin sitten aloitamme agilityn ensi kesänä. Se tuntui oikein mukavalta lajilta kummankin mielestä. Jälki meitä myös kiinnostaisi ja kotioloissa olen sille muutamia jälkiä tehnytkin. Nitro on aivan innoissaan kun pääsee nuuskuttelemaan makkarajälkeä. Tarvitsisi vain löytää seura johon pääsisimme harrastamaan oikein virallisesti jälkeä. Juttua tulee sitten aikanaan.
Aivan kuten kaurisihmiset, kauriskoiratkin törmäävät elämän vaikeuksiin suoraa päätä. Esteitten läpi pusketaan miettimättä miten niitä voisi väistää. Tämä voi olla sekä voima että heikkous. Tästä tämäpääasenteesta huolimatta Kauris pysyy tyynenä vaikeissa tilanteissa. Siitä johtuu sen maine tunteettomana ja laskelmoivana olentona. Älä kuitenkaan anna jymäyttää itseäsi. Sisällä sykkii kultainen sydän. Kauriskoirat ovat usein heikkona hoitoloihin, ja hemmottelemalla niitä voitat niitten ihailun. Jos vaikka joskus rusettikin..?
Näyttelyt/Mätsärit
Heilutan häntääni ja alakulosi kaikkoaa. Kyhnään vieressä ja huokaukset muuttuvat hymyksi.
Leikin hippaa ja elämäsi täyttyy naurusta.
Vastapalvelukseksi pyydän vain kahta ateriaa päivässä ja kaiken rakkautesi.
[Stuart ja Linda Macfarlane]
|
I: LTUV-04 LTU MVA FIN MVA Águatelin Espadarte |
ii: FIN MVA EST MVA N MVA KANS MVA American Dancer's Flying Dtchman | Iii: Sun Joy's Guarda O'mar Alto |
| Iie: Scrimshaw's Fire Dancer | ||
| Ie: FIN MVA Águatelin Contessa | Iei: Pennrico's Partial Eclipse | |
| Iee: Scrismashaw's Silver Lining | ||
| E: Parisade Boa Noite | Ei: LTUV-00 KBHV-00 FIN MVA S MVA EST MVA DK MVA LTU MVA KANS MVA Bismark Da Casa Do Macau | Eii: Felix Do Monte Do Catula |
| Eie: Isis | ||
| Ee: FIN MVA EST MVA Parisade Boa Tarde | Eei: FIN MVA EST MVA S MVA KANS MVA Horacio Do Monte Do Catula | |
| Eee: Parisade Jamilena |
